Alkoi taas uudelleen inhottamaan oma itseni ja oksettamaan. Olen monesti miettinyt miksen osaa hyväksyä itseäni sellaisena vaan kuin olen. Olisi niin paljon helpompaa. Mutta en vain ole yksinkertaisesti onnellinen tämän kropan kanssa jossa nyt olen.

Inspasi kyllä kovasti alottaa laihduttaminen kun luin muita asiaankuuluvia blogeja. Ei minulla koskaan ole syömishäiriötä ollut mutta enemmänkin tuntenut pettymystä ja masennusta ulkonäköni ja itseni takia. Tiedän että voisin olla nätimpi jos tekisin asialle jotain. Miksi ihmeessä olen sitten niin laiska ja aikaansaamaton? Ehkä me kaikki sitten ollaan aina välillä?

Alottaisin mieluusti liikunnankin, mutta en kehtaa ihmisten nähden lenkkeillä tai "urheilla" Ympärillä olevat tuntemattomat ihmiset ahdistaa ja niiden katseet. En voi olla välittämättä. Ahdistaa jo pelkästään että pikkulapset tuijottavat kaupassa ja osottelevat. Tiedän etten varmastikkaan ole yksin asian kanssa maailmassa. Meillä kaikilla varmasti on omat ongelmamme, mutta minulla on omani ja yritän parhaani tehdä asioiden eteen jotain, ettei tarvitsisi aina masentua jokaisen epäonnistumisen ja vastoinkäymisen jälkeen.

Ainakin voin olla edes vähän tyytyväinen että sain tehtyä lupaamani rakennekynnet muutamalle vihdoin ja sain tehtyä vähän vanhemmilleni töitä, jos vaikka rahaa saisi. Taitaa nämä rahat vaan tulla vähän myöhään näin kesään nähden. Olen vieläkin rahattomana ja kesä juoksee jo alla kaikkien kivojen festareiden kanssa ja minä istun yksin kotona tietokoneen äärellä, kun ei ole varaa muuhunkaan. Välillä mietin kyllä että mitä ihmettä minä yksin siellä festarilla tekisin, mutta kai sekin olisi kiva muisto ja kokemus itseitselleen yksinkin kuunnella livemusiikkia ja juoda kaljaa nurmikolla istuen läpiyön, ettei kukaan minua huomaakkaan.

Tiedän olevani vähän ristiriitainen. Tuntemattomat ihmiset ahdistaa ympärillä, mutta menen silti vastoin ahdistustani ihmistäytteisiin paikkoihin, koska haluan kokemuksia elämältäni ennenkuin se on ohitse. voisin silti varmaankin alottaa ensin sillä laihdutuksella ja painon pudotuksella ja sitten miettiä enemmän niitä kokemuksia ja festareita sun muita. Tuleehan niitä joka kesä...

Ei ole paljoa kehumista olossani. "Mitä kuuluu? :)"  -Samaa paskaa kuten yleensä... -.-'
Ei ihmisillä ole muuta puhuttavaa/sanottavaa. Kunhan vanhasta rutiininomaisesta tottumuksesta alottaa keskusttelun vanhalla samalla lauseella ja odottaa perusvastausta takaisin kuten yleensä. Ei mitään uutta. Eipä minulla oikeastaan muutenkaan ole ketään kelle osaisin avautua tai puhua... Siksi aloitin blogin.